Kirjoottelin täs taannoon tähän plokihini pitkät pätkät aiheesta Suku on pahin. Ku mulle soitteli joku aiva vento viaras miäs ja väitti olevansa mun kahareksas serkku.  Ihimettelin siinä jutus toisten innokkuutta sukujen tutkimiseen jne. Ittiäni kun ei niin kauhiasti asia kiinnosta. Olisin varsin hyvin pystyny elämähän iliman tiatua, jotta mulla on moinen kahareksas serkku.

No se ei ny ollu varsinaasesti tämän postauksen aihe. Pointti oli se, jotta ku molin saanu sen juttuni, joka oli tiätysti mun omasta miälestä kauhian hyvä, valamihiksi, niin mun sarkain lähti karkuhun ja sitä mettästäesnäni painoon tuata hiirijutskaa johonaki kriittises kohoras ja koko juttu katos!!!  Voitta uskua, jotta otti ottalohkosta ja tosi lujaa. Kaikki tyä oli menny hukkahan. Miksei täs voi olla jotaki turvajuttua, jottei kaikki heti katuaasi, jos mokaa?

No hetkeksi meni halut kirjoottaa koko plokihin. Sen takia täälon ollu vähä hiliaasempaa.