Tyäkaverini sai mut houkuteltua mukahan sellaasehen äänileheren lukurinkihin. Luemma tätä paikallislehtä sellaaselle lukukoneelle, josta se sitte joinki monistetahan tilaajille kuunneltavaksi. Tänä ehtoona pitääs taas mennä lukemahan.

Mun pitää olla niin maharottoman tarkka lukiesnani, kun mulle tuloo tämän tuasta lukihäiriöötä. Olis se kauhiaa, jos äänileheren kuulijat joutuus mun takiani aiva ulalle ja lehtehenki tulis aiva uusia juttuja.

Reisuusti olin johonaki koulutukses seinäjokises hotellis. Rupesin sitte syännin päälle lukemahan päivän Ilikkaa. Luin siältä otsikon "Nuorten miesten hoitoon lisää rahaa." Oikeen mä ilahruun ja äänehenikin mainittin, jotta kylläpä ny on hyvä kohoret valtion rahoolle löyretty. Soon aiva oikeen, jotta nuarista miähistä piretähän hualta. Joku kurssikaveri kävi siitä mun olokani ylitte vähä lukemas samaa juttua. Kattoo mun päälleni kivasti, hymähti ja lähti pois. Minä jatkoon jutun lukemista. Siinä ruvettihin puhumahan taimikoosta ja muista ihimeellisistä asioosta. Rupesin  tuumaamahan, jotta ei tällä kyllä oo mitää tekemistä nuarten miästen kans. Luin otsikon uurestansa oikeen tavaamalla. Siinä luki "Nuorten metsien hoitoon lisää rahaa."