Meillä oli tänään lasten joulukonsertti Wilholas. Esiintymäs oli Louhimo - orkesteri. Ne oli koonnu vanhoosta ja uusista joululauluusta mukavan kokonaasuuren, jota lapset jaksoo kuunnella ja lauloovakki mukana tuttuja lauluja.

Ennenkö konsertti alakoo keskustelin kaharen  3-4 vuatiahan poijjan kans. Mä kysyyn niiltä, jotta tiärättäkö te ollenkaa, jotta mitä erityystä ens viikolla on. Ei, sanoovat poijjaat. Mä kysyyn, jotta mahtaasko olla pääsiäänen vai oliskos vallan juhannus. "No ei ny ainakaa juhannus, siihen on viälä ainaki vaikka kuinka pitkä.",sanoo toinen poika. No mitäs ens viikolla sitte on , mä kysyyn. Ei kerrota, sanoo vanhempi poika. Ei kerrota, toisti piänempi varmuuren vakuureksi. Kun te kerran ootta niin salaperääsiä, niin mä meen pois, sanoon poijjille ja lähärin keittiön kautta näyttämölle kattomahan, jotta joko pian alootetahan soitanta. ELLI hei, mitä sä sinne meet!, huuti se suurempi poika.

ELLI, minäkö? No mikäpä siinä, saatan  mä ny olla loppuvuaren Ellinä, jos mä saan sitte taas olla Vaiskai.