Tämon metkaa tämä meirän armas äirinkiälemmä. Samalla sanalla voi olla monta ja toisistansa aiva erimoisia merkityksiä, riippuen siitä, mihinä päin sattuu puhumahan. Otetahan ny asimerkiksi vaikka sana huilata. Täälä meirän leveyspiiriis se tarkoottaa lepäämistä, mutta tuala pohojooses pykätähän vauhtia. Tai sitte vaikka sana muikia. Meillä se tarkoottaa hapanta. Maito saattaa olla muikiaa. Mutta tuala johonaki mualla päin se tarkoottaa jonkillaasta miälissään oloa. Esimerkiksi vaikka Kalle oli naama muikeana, tai Liisalla oli suu muikeassa hymyssä. Meilläki päin voi tiätysti olla naama muikiana, mutta silloon kyllä näytetähän hapanta naamaa, eikä torellakaan silloon olla miälisnänsä.

Tupakissi ruukaa kirijoottaa plokisnansa kikiistä. Jos ootta lukenu tuata plokia ootta varmahan asiayhteyrestä päätelly, jotta kysees on naisen rinta. Jos tenava laitetahan kikkiviaroolle, sille lakatahan antamasta rintamaitua.

Mulla asuu ystävä tuala nykyysen Loimaan alueella. Siälä kerran kyläällesnäni tulin johonaki jutusnani maininneheksi kikit. Ystäväni ja miähensä ihimettelivät, jotta kuinka mä voin tuas asiayhteyres käyttää sanaa kikki. Mä aiva pöökiinnyyn ja kysyyn, jotta kuinka niin. Ihimettelin sitte niille, jotta mitäs mun olis pitäny sanua, ku tarkootin sitä justihin. Ne aiva huuti mulle, jotta en millään voinu tarkoottaa sitä. Lopuuksi ymmärrin kysyä, jotta mitä kikki teillä sitte tarkoottaa. Vastaus oli pip-pe-li. Emmä ny enää ihimette, jotta meillä oli vaikeuksia ymmärtää toisiamma.

Lähärimmä sitte ystäväni kans käymäs kukkakaupas. Yhtäkkiä ystäväni heitti myyjälle kysymyksen: "Kun sä puhut kikistä, niin mistä sä silloon puhut?" Myyjä katteli meitä hetken vuaroonperähän alta kulumaan ja totes hyvin jäätävällä äänellä: "Mä en yleensä puhu siitä."