Syksy. Ihanaa!

Minoon aina tykänny syksystä. Vaikka soon sellaasta luapumisen aikaa, kun kukat kualoo ja luoanto vetäytyy pikkuhilijaa talaviunille, niin silti soon sellaasta uuren alakua. Koulut alakaa ja kaikki harrastusryhymät alakaa.

Viimmeviikolla tuli kansalaasopiston opintotarjotin. Voi, voi. Taas olis niin monenmoista mitä tekis miäli koittaa. Nuas kärentairoos olis monia miälenkiintoosia juttuja, mutta mulla ne tyssää aina sormivoimien puutteeseen. Käsityät kuittaan tikkuamalla kotona syylinkiä, vaikkei sitä kehtolavittaa ookkaan.Joten taas on tyyryttävä niihin tuttuuhin ja turvallisihin: Maanantaina kuaro, keskiviikkona kuaro ja sunnuntaina musiikinteoria, vai pitääkö sanua virallisesti musiikin perusteet.

Taas päästähän päiväjärjestyksehen ja elämä muotoutuu omille uomilleen, tutuksi ja turvalliseksi.