Ku täs ny on kaikemmoisia juhulia tiaros, päätin teettää uuren juhulatantun. Menin ompelijalleni suunnittelemahan mallia ja antamahan mittoja. Tuloo oikeen komia tanttu, ainaki mun miälestä. Ja muahan sen pitääki miällyttää, jos kerta meinaan sitä pitää.

Ompelija otti mittanauhan ja rupes mua mittoomahan; pituuret, leveyret ja ympärysmitat. Mittauksen jäläkihin soli hetken aiva hilijaa, vahtas vain tyähuanehensa seinälle. Sitte sen nappas siitä seinältä lapon, mihinä oli mun nimi, erellisen tantun malli ja mitat.  Se vertaali niitä lappoja hetken keskenänsä ja sanoo sitte mulle, jotta nämä sun ympärysmittas on 9 - 10 senttiä piänemmät ku erellises mittaukses. Sähän oot flikka laihtunu!

Minäkö muka olisin laihtunu??? Kuinka niin olis pääsny käymähän? Pitääskö mun ny olla jotenkin hualisnani? Kuinkas se vanha kansa pruukaskaan sanua: "Köyhtyä saa muttei laihtua".