Kotona ollaan taas. Ja täysis ruumiin ja sialun voimis.

Heti näin aluuksi pitää pyytää Vilukissiltä anteeksi, jotta tuli heräätettyä se vähä niinku aioottomilla aioolla. En mä ny voinu käsittää, jotta joku muu nukkuus, ku kertä mäki olin viälä silloon hereellä. Ja olihan se mun asianikin tärkiä, aiva valtakunnan tasua.

Tosi mukavaa oli taas aukaasta tämä oma sivu ja huamata, jotta mua on kaivattu. Tuli tuanne syrämmen tianoolle sellaanen mukava tunne. Kiitos siitä teille.

Ihanaa oli olla kolome viikkua pois ja nollata vähä tilannetta, ajatella vain ittiänsä ja nauttia saavuttamattomuuresta.  Mutta kyllä se vaan niin on ku joku mua viisahee on sanonu, jotta "Bortta bra, men hemma best. Niin oli jo ikävä pelekästänsä omaa tyynyä.

Tästä jutusta tulis aiva liika pitkä, jos ny rupiaasin täs kertomahan kaikkia kokemaani. Mä laittelen niitä juttuja pikkuhilijaa tähän aina silloon tällöön.