Se on ny sitte tehty. Laulettu Appelsiinipuita aavikkoon yleisön edes ja oikian bändin solistina.  Mistähän sitä seuraavaksi rupiaas unelmoomahan?

Tulipahan siinä sivus laulettua muutama muukin laulu. Kun laulaa kahares kuaros, niin siitä laista saa syrämmensä kyllääseksi. No ny ne kuarot sattuu esiintymähän samas konsertis. Kun mä sitte viälä juanninki sen tilaasuuden, niin estraarilla sai olla kyllästymisehen asti. Ainakin yleesö jo kyllästyy mun naamahani. Ainut laulu, miten laulanu oli On hetki. Sen lauloo yks Katja. Ja komiasti laulooki.

Ny on sitte tältä keväältä laulut laulettu. Kerkiää tääs keksiä ittellensä uusia toteutettavia unelmia.